Ajatuksia seurakunnasta

Jos kuulut kirkkoon, miksi et tänä(kään) vuonna äänestä kirkollisvaaleissa?

Kirkollisvaalit eivät meillä Suomessa ole ihan ykkösvaalit. Vuonna 2018 äänioikeuttaan käytti 14,4 % äänioikeutetuista. Luku on hämmentävän alhainen. Liian monella äänestäminen menee ohi, vaikka ei olisi erityistä syytä olla äänestämättä ja silti meille on päivänselvää, että olemme on evankelis-luterilaisia emmekä ole sitä kyseenalaistaneet. Miksi emme pidä näitä vaaleja niin tärkeinä kuin eduskunta- europarlamentti-, kunnallis-, maakunta- ja presidentinvaaleja? Kuitenkin maksamme kirkollisveroa ja haluamme kuulua kirkkoon.

Millainen sinun kirkkosuhteesi on?

Monella meistä suhde kirkkoon on hieman etäinen ja kirkon kanssa ollaan tekemisissä varsin harvoin. Jopa kauneimmat joululaulut tai yhteisvastuukeräys voivat jäädä väliin. Silti kirkon tarjoamat toimitukset ovat meille erittäin tärkeitä hetkiä ja elämä pysähtyy niiden äärellä. Lapsen kastetilaisuus, nuoren konfirmaatiomessu, jossa ehtoollinen toimii olennaisena osana, avioliittoon vihkiminen tai hautajaiset saavat meidät kauneudellaan herkistymään joka ikinen kerta. Näissä ollaan elämän kokoisten isojen ja tärkeiden asioiden äärellä. Monelle meistä on siis täysin ok kuulua kirkkoon ja saada kirkolta laadukkaita palveluita, silloin kuin niiden aika ja tarve on. Omaamme vähintään kristillisen arvomaailman.

Kirkko paljon vartijana

Tiesitkö muuten, että vuonna 2018 kirkon yhteenlasketun omaisuuden tasearvo oli noin 3,4 miljardia euroa? Tästä puolet on rakennuksia. Seurakunnan omistavat asuntoja, liikekiinteistöjä, ostoskeskuksia, leirikeskuksia, metsiä, arvopapereita, hautausmaita, seurakuntakeskuksia, kirkkoja ja kappeleita. Kirkko taasen työllistää noin 20 000 henkilöä. Nykyisessä, melko varmasti pahenevassa taloustilanteessa - seurakuntapäättäjä omassa seurakunnassaan on todennäköisesti päättämässä isoistakin leikkauksista, jotka kohdistuvat joko omaisuuteen tai henkilöstöön. On siis suorastaan tyhmää olla vaikuttamatta.

Mitä muuta kirkko voisi meille tarjota?

Kannattaa tutkia Olarin seurakunnan www-sivut ja nähdä mitä kaikkea kirkko voi sinulle tarjota. Siellähän on vaikka mitä! On brunssia, pyhäkoulua, perhekahvilaa, seniorikerhoa, vauvaryhmää, kirppistä, keskustelukerhoa, lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa, neulekerhoa jne. Suurin osa tapahtumista on päivisin, kun olemme opiskelemassa ja töissä, mutta haluamme saada tähänkin muutoksen. Tässähän on iso epäkohta, jos kirkko todella haluaa olla kaikkien kirkko!

Emme tiedä kuinka moni Olarin seurakunnan 27 000 jäsenestä on päivisin töissä tai koulussa, mutta väitämme luvun olevan melko iso. Miten me leijonanosaa edustava ryhmä seurakuntalaisista voisimme käyttää mitään näistä palveluista, jos niitä on tarjolla vain silloin kun muut velvoitteet kutsuvat? Iltatoimintaa pystyisi todennäköisesti organisoimaan vapaaehtoisten toimesta. Vähän kuin kansalaisopisto meininkiä kristillistä arvomaailmaa unohtamatta. Mihin sinä haluaisit osallistua tai millaisia palveluita kirkolta toivoisit?

Siitäkään ei olisi haittaa, jos seurakunta kysyisi omilta asiakkailtaan (eli meiltä seurakunnan jäseniltä) yritysmaailmasta tutuilla asiakastyytyväisyyskyselyillä millaisia kehitysehdotuksia meillä olisi. Näitä on toki tehty, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi. Voisi siis ajatella, että tällaiseen kannattaisi tarttua uusin voimin ja ajatuksin.

Selvää on se, että kirkko voisi pienin teoin tulla lähemmäksi meitä jokaista.

Kirkosta eroaminen

Harva meistä on miettinyt, että voisi erota kirkosta. Nykyisin kirkosta erotaan lähinnä sen vuoksi, että kirkolla ei ole eroavalle minkäänlaista merkitystä, taloudellisista syistä tai kirkon päätösten / kannanottojen takia. Osalle eroaminen voi olla myös protesti: ei hyväksytä kirkon suvaitsemattomuutta tai epätasa-arvoisuutta.

Onneksi evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuitenkin kuuluu noin 68 % väestöstä. Se on paljon se. Silti paljon pitää tehdä, jotta eroaminen saadaan vähenemään. Edelleen enemmän jäseniä lähtee luonnollisen poistuman tai muusta syystä eroamisen vuoksi kuin vastaavasti tulee jäseniksi.

Yhteisöllisyys

Kaikki me kaipaamme ja tarvitsemme yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys on erittäin tärkeää myös sen vuoksi, että ilman sitä ei ei tapahdu ihmisten kohtaamisia, vuorovaikutusta, toisista välittämistä ja oppimista. Pandemia ja Ukrainan sota ovat vain lisänneet tätä inhimillistä tarvetta. Huono-osaisuus on lisääntynyt uhkaavasti. Avun tarvitsijoita on paljon. Yhteisöllisyydestä myös kumpuaa se, että itseä heikompia autetaan ja tuetaan. Tämä auttaminen edistää yhteiskuntaa laajasti ja sitä ei tule kiireiden keskellä unohtaa.

Kirkon jäsenet - pyyntö teille!

Kirkko kaipaa teitä! Jos et ole äänestänyt pitkään aikaan kirkollisvaaleissa - tai oikeastaan koskaan - niin äänestä tänä vuonna, ja vaikka olisit, niin muista äänestää tänäkin vuonna. Ennakkoäänestys on 8.-12.11.2022 ja varsinainen vaalipäivä on 20.11.2022. Kaikki 16 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet saavat äänestää.

Uinuvia seurakuntalaisia on todennäköisesti paljon ja haluamme olla vaikuttamassa myönteiseen kehityssuuntaan. Haluamme olla päättämässä tärkeistä asioista. Haluamme myös säilyttää kirkon elinvoimaisena ja tärkeänä instituutiona. Kirkollisten toimitusten tulee pysyä laadukkaina, vaikka tulisi taantuma tai muutenkin tarve leikata määrärahoja. Kirkolla tulee olla viisautta ja kykyä tarjota oikeanlaisia palveluita sekä apua ja tukea niitä tarvitseville. Huono-osaisia emme myöskään saa missään tilanteessa unohtaa.

Olemme ehdokkaina Espoon seurakuntien kirkollisvaaleissa Olarin seurakunnan sitoutumattomien listalla “Kirkko kaikille”, joissa valitaan koko kaupungin yhteinen kirkkovaltuusto sekä seurakuntien seurakuntaneuvostot. Vain äänestämällä voit vaikuttaa!

Kirjoittaja: Satu Hirvonen